PALUU JUURILLE

Sanoin ei voi kuvata sitä musertavaa iskua, jonka Rientola koki, kun tieto Matti Toivakaisen kuolemasta saavutti yhteisömme. Vielä hetki sitten hän ahkeroi tiluksilla tuttu valkoinen patalakki päässään, veisti hirsiä, kylvi maisemapellon auringonkukkia täyteen ja remontoi pihapiirimme historiallisia rakennuksia.

Sellaisena hänet tunsimme ja aina muistamme: aktiivisena tekijänä, jolle setlementtityö oli tärkeä osa elämää ja jolle Rientolan paluu juurilleen, Niemen tilan maisemiin, oli samanaikaisesti rakas haaste ja monet taidot yhteen niputtava lopputyö.

SYDÄMESTÄÄN VAPAAEHTOINEN

– Sen teen, mihin uskon, Matti kiteytti oman ja muiden innon, kun Rientolan Setlementti ry hankki vuonna 2015 toimitiloikseen Niemen vanhan kartanon talousrakennuksineen ja ryhtyi talkoovoimin raivaamaan ja kunnostamaan vuosikymmeniksi rapistumaan jätettyä aluetta.

Juuri täällä, hirsisen maalaiskartanon Pirtissä, alkoi vuonna 1944 perustetun yhdistyksen kerhotoiminta 1950-luvulla kanoottien valmistamisella. Viisikymmenluvulla solahti Mattikin mukaan toimintaan. Sittemmin hän ehti työskennellä useissa eri tehtävissä Rientolan Tuki Ry:n, Rientolan Setlementti ry:n ja Rientolan Kerhola Oy:n hallituksessa. Aina vapaaehtoisena – lukuun ottamatta lyhyttä palkallista leiri-isännyyttä, kuten hän muisti joka kerta huomauttaa.

Marraskuussa 2018 Matille myönnettiin Suomen Setlementtiliiton tunnustuspalkinto yli 60 vuotta kestäneestä aktiivisesta ja merkityksellisestä vapaaehtoistyöstä.

INNOSTAVA ESIMERKKI

Matti näki Rientolan setlementtiliikkeen alkuaikojen kaltaisena yhteisönä, jossa ihmiset voivat osallistua ja tehdä monenlaisia asioita yhdessä. Hän oli visionääri ja tulenkantaja, joka ei tyytynyt vain puhumaan vaan ideoi, suunnitteli, toteutti ja inspiroi esimerkillään meitä muita.

Juuri se oli Matille ominaista: hän laittoi itsensä likoon. Hänessä oli myös annos show-miestä. Kun Rientolaan tehtiin viime kesänä maisemapelto, tapahtumaa todistamaan kutsuttiin mediaväkeä, joka pääsi haastattelemaan Kalevala-henkiseen asuun sonnustautunutta kylväjää.

Valovoimaansa hän käytti aina Rientolan hyväksi. Ilman Mattia ei taannoinen Mesenaatti-kampanjamme olisi menestynyt niin hyvin, kuin nyt tapahtui. Toki hän osasi olla myös jääräpäinen ja puolusti voimallisesti näkemyksiään, mutta silloinkaan hän ei sortunut ilkeilyyn.

MATKAOPAS HISTORIAAN

Matin pitkä perspektiivi ei tavoitellut vain tulevaa, vaan hän tunsi hyvin myös menneisyyden. Evakkona näille kulmille saapunut karjalainen otti vuosien myötä vankan sijansa Lielahden tehdasmiljöössä ja loi ystävyyssuhteet moniin. Isäntärenki Matiksi itsensä ristinyt Toivakainen tulikin tunnetuksi paikallishistorian, teollisuusprosessien ja perinnerakentamisen kävelevänä wikipediana.

Miten monet kerrat hän yllättikään meidät työntekijät, vapaaehtoiset, yhdistyksemme vieraat, Lielahti ennen -kerholaiset ja Rientolan tiluksille osuneet satunnaiset matkailijat yksityiskohtaisilla ja hauskasti polveilevilla tositarinoillaan. Puhumattakaan siitä vuosilukujen määrästä, jolla hän vaivatta ryyditti jutusteluaan!

Matin toiveena oli saada Lielahden lähihistoriasta kertovat tarinat, tiedot, tapahtumat ja kuva-aarteet talteen, kansien väliin ja digitaaliseen Ylöjärven muisti -kotiseutuarkistoon. Tätä tehtävää jatkamme Lielahti ennen -kerhossa Veli-Pekka Niemisen johdolla sekä Tule!-hankkeessa.

Oli kunnia saada tutustua Mattiin ja tehdä töitä hänen kanssaan. Uutinen energisen talkoomiehen kuolemasta rypisti sydämen kasaan, mutta onneksi muistot elävät. Isäntärengin saappaita on kovin, kovin vaikeaa täyttää.

Matti Toivakainen menehtyi vaikeaan sairauteen 75-vuotiaana. Rientolan Setlementti ry:n työntekijät, hallituksen jäsenet, Rientolan Kerhola Oy:n ja Rientola-säätiö sr:n edustajat ja suuri joukko vapaaehtoisia ottavat osaa omaisten suureen suruun.