Rientolan Pirtissä on vuosikymmenien ajan puitu yhdessä maailman asioita ja vaihdettu mielipiteitä. Nyt siellä kohtaavat Matti Laine ja Sanna Natunen, joita yhdistää palo setlementtityöhön ja sen arvoihin. Mitkä ovat konkarin neuvot tulokkaalle, Rientolan Setlementin uudelle toiminnanjohtajalle?

Hetki on hieno ja saa nöyräksi. Pirkanmaan maakuntamuseo on juuri ilmoittanut myöntävänsä toisen vuoden 2021 kulttuuriympäristöpalkinnoistaan Rientola-säätiölle Niemen kartanon kulttuuriympäristön säilyttämiseen ja kunnostamiseen liittyvistä ansioista. Uutista makustelevat Rientolan Setlementin uusi ja vanha toiminnanjohtaja, Sanna Natunen ja Matti Laine, jotka tässä haastattelussa luotaavat mennyttä ja tulevaa.

– Kulttuuriympäristöpalkinto on upea muistutus siitä, miksi Rientolassa tullaan jatkossakin tekemään työtä kulttuuriperinnemaiseman ja alueen yhteisöllisyyden eteen, elokuussa toiminnanjohtajan tehtävässä aloittanut Sanna sanoo ja toivoo, että paikalliset asukkaat ottaisivat rohkeasti yhteyttä ja tulisivat mukaan toimintaan ideoineen, tarpeineen ja toiveineen.

Näköalapaikka: haaveita ja vastuuta

Ab JW Enqvist Oy:n tukemana vuonna 1944 käynnistynyt Rientolan Setlementti on alusta asti tehnyt kiinteää yhteistyötä kahden sisarsetlementin, Ahjolan ja Saukkolan, kanssa. Myös Matti Laineen toimenkuva on vuosien aikana koostunut useasta tehtävästä: hän organisoi Rientolan aikuistoimintaa ja Ahjolan lasten iltapäiväkerhotyötä sekä vastasi kiinteistöistä ja kansalaistoiminnasta.

– Kun minut palkattiin Rientolan Setlementtiin vuonna 1999, seurasin tehtävässä Alpo Närää, joka oli johtanut Rientolaa yli 40 vuotta. Hän oli ylpeä omasta ajanjaksostaan mutta kertoi luovuttavansa jo mielellään. Totesin silloin, että samaan en pysty, mutta yritetään jonkin aikaa. Tässä on nyt vierähtänyt 22 vuotta, Matti naurahtaa.

– Olin haaveillut, että pääsen pyörittämään liikunnallista toimintaa. Rientolassa se toteutui. Meillä oli runsaasti liikuntalajeja tarjolla 2000-luvun alussa, ja esimerkiksi lentopalloa meillä pelasi peräti kahdeksan joukkuetta. Myös leirejä järjestettiin paljon.

Toiminnanjohtajan tehtävä: ihmissuhdetyötä

Matti kuvailee Rientolan Setlementin toiminnanjohtajan työtä värikkääksi ja mielenkiintoiseksi tehtäväksi.

– Tämä on ihmissuhdetyötä, jossa saa olla tekemisissä hyvin monenlaisten ihmisten kanssa. Minulle tämä on ollut ennen kaikkea palvelutehtävä. Kurssitoiminnassa, jossa on kyse ihmisten vapaa-ajasta, joudumme kilpailemaan muiden urheilutoimijoiden ja harrastustarjonnan kanssa, eikä se ole aina helppoa. Tarjoamme myös lasten iltapäiväkerhotoimintaa, joka on hyvin vastuullista työtä.

– Sosiaalisuus on minulle tärkeimpiä asioita elämässä – myös tässä työssä, Sanna sanoo ja tähdentää, miten tärkeää on, että kaikki voivat osallistua Rientolan toimintaan omana itsenään ja tuntea olonsa turvalliseksi. Että kaikkia arvostetaan, olivatpa he missä asemassa tai tehtävässä tahansa.

Vahvuus: laaja-alainen paletti

Savonlinnassa syntynyt Sanna luonnehtii itseään järjestötyön, viestinnän ja osallistavan taide- ja ihmissuhdekasvatuksen asiantuntijaksi, jolla on kokemusta myös kansainvälisestä yhteistyöstä.

– Tampereella olen asunut kymmenisen vuotta, ja siitä ajasta suurimman osan tehnyt setlementtityötä lasten, nuorten, aikuisten ja senioreiden parissa suurella sydämellä. Viime vuosina olen toiminut vapaaehtoistoiminnan koordinaattorina, nuorisotyöntekijänä, musiikin- ja käsityönopettajana ja kansalaistoiminnan rahoitus- ja arviointiasioiden konsulttina. Kasvatus- ja kulttuurialojen koulutus on ollut hyvä polku hallinto- ja opetustehtäviin. Ennen setlementtikauttani toimin opettajana sekä monenlaisissa yhdistyksissä ja hankkeissa.

– Kulttuuri, kädentaidot ja liikunta ovat aina olleet lähellä sydäntäni. Siksi palan halusta kehittää Rientolan kurssi- ja tapahtumatoimintaa näissä uusissa, hienoissa tiloissamme. Kokemustakin löytyy, sillä olen ollut järjestämässä erilaisia kursseja ja tapahtumia Suomessa ja ulkomailla. Rientolassa olen kuin kotonani, sillä töiden lisäksi myös vapaa-aikani täyttyy musiikista, käsitöistä, kuvataiteesta ja liikunnasta.

Tähtihetkiä: uudistuneet tilat ja synttärit

Kuten Matti huomauttaa, pitkiin työuriin mahtuu aina monenlaista vaihetta: nostetta ja kylmiä kausia. Hän muistuttaa, kuinka rajallinen resurssi aika on. Johtajan on osattava delegoida, koska muuten työstä kasvaa liian työläs taakka. Olennaista on löytää oikeat ja luotettavat henkilöt.

– Oman urani kohokohtiin kuuluvat ehdottomasti avajaiset syksyllä 1999. Rientolan Setlementti oli toiminut vuodesta 1985 uudessa toimitalossa Possijärvenkadulla Lielahdessa, ja vuosina 1998-99 toteutettiin suuri remontti, jossa rakennukseen tehtiin toinen kerros. Yläkertaan syntyi uusia luokkahuoneita: atk-, ompelu- ja suggestopedialuokka sekä pienempiä luokkia, joissa opiskeltiin mm. kalligrafiaa. Remontissa laajennettiin myös liikuntasali. Toimintamme kasvoi, kun käytössä oli paremmat tilat, ja saimme paljon uusia ihmisiä mukaan.

Toiseksi uransa huipentumaksi Matti nimeää Rientolan Setlementin 60-vuotisjuhlat, joita juhlittiin Possijärvenkadulla, Finlaysonilla ja Raatihuoneella, jonne Tampereen kaupunki oli syntymäpäiväsankarin kutsunut.

– Työväenmuseo Werstaalla oli esillä yhdistyksen 60-vuotisjuhlanäyttely, ja Rientolasta tehtiin myös kirjanen, johon Maarit Rauthovi-Puotila haastatteli monia setlementin toiminnassa mukana olleita ihmisiä, Matti kertoo.

Paluu juurille: Niemen kartanotila

Kun Possijärvenkadun toimitila jouduttiin myymään syksyllä 2016, Rientolan Setlementille piti löytää uudet tilat. Rientolassa vuosikymmeniä vapaaehtoistyötä tehnyt Matti Toivakainen työskenteli Metsä Board Oy:lle teknisenä isännöitsijänä ja oli saanut tietää, että yhtiö aikoi myydä Niemen kartanotilan, jonka Pirtissä Rientolan kerhot olivat toimineet jo 50- ja 60-luvulla.

Siitä käynnistyi Rientolan Setlementin paluu juurilleen, ja Rientola-Säätiön omistama Rientolan Kerhola Oy on nyt kuuden vuoden ajan kunnostanut kartanon kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaita rakennuksia.

– Rientolan Setlementin toimisto sijaitsi vähän aikaa tallimestarin asunnossa, jossa nykyään toimii Myymälä & kahvila Makutuote. Kun BST-arkkitehdit Oy suunnitteli kiinteistön ensimmäisen pohjakaavan, Toivakainen syttyi siihen heti. Tarkoituksena oli tehdä tästä monipuolinen tapahtuma- ja kulttuurikeskus, johon kuuluisi myös erillinen palloiluhalli, Matti kertoo.

Visio: yhteisöllinen kohtaamispaikka

Vuonna 2018 Setlementtipäivät järjestettiin Tampereen työväentalolla, jossa Matti Toivakaiselle luovutettiin Suomen Setlementtiliiton tunnustuspalkinto yli 60 vuotta kestäneestä aktiivisesta ja merkityksellisestä vapaaehtoistyöstä.

– Tulin silloin tietoiseksi Rientolan uudesta kulttuurihistoriallisesti merkittävästä kiinteistöstä ja oivalsin, kuinka upea paikka tästä oli kehkeytynyt ja miten pitkäjänteisen työn tulosta se on ollut, Sanna sanoo.

– Olen kiitollinen, että saan tulla näinkin valmiiseen pöytään. Toki yhä on paljon kesken, mutta oikeasti seison edeltäjieni harteilla. Minulle on tärkeää, että Matti kertoo, miten asioita on tehty. Hänellä on pitkä työkokemus toiminnanjohtajana. Nojaan siihen, mutta tietenkin teen omat ratkaisuni ja tulen kehittämään toimintaa.

– Toiveeni on, että Rientola muuttuisi yhä vahvemmin yhteisölliseksi kohtaamispaikaksi, jossa alueen asukkaat järjestäisivät myös omia tapahtumiaan, yritystoiminta kukoistaisi ja erilaiset yhteisöt kohtaisivat. Me toimimme mahdollistajina niille asioille, joita ihmiset haluavat tehdä. Rientolalla on pitkä historia paikalliskerhojen kotina. Haluaisin niin nähdä, että myös uusi sukupolvi löytäisi tämän mahdollisuuden.

Arvot: olemme heikomman puolella

Sanna muistuttaa, että setlementtiarvot, kuten paikallisuus ja oikeudenmukaisuus, ovat hänelle paitsi tärkeitä myös toimintaa ja päätöksentekoa olennaisesti ohjaavia asioita.

– Yhteisöllisyys rakentuu siitä, että luomme lähiyhteisön tarpeista ja toiveista nousevaa toimintaa. Minulle on myös tärkeää, että olemme heikomman puolella. Sitä tehdään Rientolassa jo nyt: tuetaan nuoria, jotka kaipaavat tukea työelämään siirtymisessä. Nuorisotyötä tahtoisin kehittää lisää, samoin kestävän kehityksen eri osa-alueita, jotka voitaisiin ottaa yhdeksi Rientolan tarjoamien sisältöjen teemaksi.

Myös verkostoituminen ja yhteistyö muiden toimijoiden kanssa sekä paikallisesti, kansallisesti että kansainvälisesti on Sannan työlistalla.

– Suomen Setlementtiliitto ja muut setlementit tarjoavat hyviä yhteistyökumppaneita ympäri Suomea, mutta olen avoin kaikenlaiselle yhteistyölle tamperelaisten toimijoiden kanssa. Kaikki tehdään tietenkin resurssien mukaan.

Selviytymisen eväät: avoimuus ja huumori

Matti työskentelee Rientolassa vuoden loppuun ja samalla hän perehdyttää Sannan talon käytäntöihin. Hän myös pyrkii välittämään seuraajalleen hiljaisen tiedon.

Kun he keskustelevat toiminnan missiosta, tavoitteista ja selviytymisen keinoista, molemmat nostavat esiin huumorin, jota tarvitaan niin työpaikan ilmapiirin luomisessa kuin ulkopuoleltakin tulevien haasteiden äärellä.

– Huumori pelastaa monessa tilanteessa. Mutta en kaihda ristiriitoja, ne kuuluvat elämään. On tärkeää, että asioista puhutaan avoimesti ja rakentavasti, Sanna sanoo ja huomauttaa, että on monta polkua kohti yhteisiä tavoitteita. Selkeän tavoitteen määritteleminen auttaa, mutta polku sinne määrittyy olosuhteiden, resurssien ja mahdollisuuksien mukaan.

Matti tietää kokemuksesta, ettei reitti ole läheskään aina selvä, vaan välillä on mentävä kiertoteitä.

– Myös tulevaisuudessa tulee varmasti vastaan monia uusia tilanteita ja kysymyksiä, mutta niissä on aina jotain tuttua vanhasta. Minusta voi silloin olla apua. En ole ihminen, joka täysin sulkee puhelimensa, vaan periaatteessa olen Sannan tukena niin paljon kuin pystyn.