Rientolan Setlementti ry juhli 75-vuotista taivaltaan työn merkeissä Sadonkorjuujuhlassa, jonka järjestimme Tornipihalla lauantaina 26. syyskuuta. Saimme kunniavieraaksi Suomen Setlementtiliiton toimitusjohtaja Pentti Lemmetyisen, jonka juhlapuhe teki syvän vaikutuksen meihin rientolalaisiin ja varmasti liikutti myös monia tapahtumassamme vierailleita. Yhdistyksemme kiittää lämpimästi upeasta puheesta.

Tässä Lemmetyisen puhe kokonaisuudessaan:

”Minun äidinkielessäni sanat maa ja sielu ovat sama sana. Sen vuoksi uskomme, että jokainen ihminen tämän maan päällä on osallinen samasta sielusta. Siksi ei ole vieraita eikä muukalaisia. Siksi kaikki ovat kotona kaikkialla maailmassa.”

Nämä sanat lausui vanha intiaanimies, joka avasi kansainvälisen setlementtiliikkeen konferenssin Vancouverissa Kanadassa jokunen vuosi sitten.

Huikea ajatus. Ei vieraita, ei muukalaisia, ei erilaisia eikä samanlaisia. Kaikki ovat syntymästä kuolemaan yhdenvertaisia, saman maan lapsia.

Näillä sanoilla tervehdin teitä tänä syksyisenä aamupäivänä, hyvät rientolalaiset, naapurit ja kylän väki.

Paluusta juurille, siitä tässä on ollut kyse. Käydessäni tässä pihapiirissä ensimmäisen kerran sen jälkeen, kun Rientolan setlementti oli hankkinut sen omistukseensa ja päättänyt kehittää tästä alueen asukkaita palvelevan ja yhdistävän kansalaistoiminnan keskuksen, en voinut kuin hämmästellä sitä rohkeuden määrää. Kaikesta näki, että tavoitteen saavuttamiseksi tullaan tarvitsemaan valtavasti ponnisteluita. Ja koska rahaa ei paljon ollut, hankkeen onnistuminen laskettiin paljolti asiaansa uskovien talkoomiesten ja -naisten varaan. Usko setlementtityön merkitykseen oli vahva. Samoin halu siihen, että se mitä omassa elämässä oli vuosikymmenten aikana setlementtitoiminnan kautta saatu, haluttiin siirtää myös seuraaville sukupolville. Se kaikki herättää minussa ihailua, kunnioitusta ja liikutusta. Kiitos teille, että Rientolan paluu juurille on ollut mahdollista.

Kaikki liikkeemme historiaa tuntevat tietävät, että setlementtityö aloitettiin kaupunkisosiaalityön kehittämisprojektina Itä-Lontoon köyhissä kortteleissa lähes 140 vuotta sitten. Valveutuneet ihmiset näkivät tarpeen ja olivat huolissaan siitä, että rakennemuutos oli saanut aikaan yhteiskunnassa huono-osaisuutta ja huonovointisuutta. Nähtiin, että ihmisillä ei ollut toivoa eikä näköalaa siihen, mitä hyvää elämä voisi tuoda tullessaan.

Tuon ajan huikea setlementti-innovaatio oli, että ihmiset eivät tarvitse almuja eivätkä hyväntekeväisyyttä, vaan samalla tasolla tapahtuvaa kohtaamista. Kohtaamista, joka synnyttää luottamusta. Luottamusta siihen, että vaikeimmaltakin näyttävään tilanteeseen on jo olemassa ratkaisu. Ei ylhäältä annettuna, vaan jokaisen ihmisyksilön ja ihmisten muodostaman yhteisön sisäisenä voimavarana. Luottamus ja rohkaisu johtavat toimintaan ja sitä kautta asioiden selviämiseen.

Rientola perustettiin toisen maailmansodan päättymisen aikoihin. Uutta rauhan aikaa rakentamassa oli vahvasti Rientolakin, omalla toiminta-alueellaan Lielahden ja Niemen alueilla. Samoin kuin kymmenet muut setlementit Suomessa ja tuhannet eri puolilla Eurooppaa. Ymmärrettiin, että sodan haavat sidotaan ja uutta aikakautta rakennetaan paitsi työtä ja toimeentuloa mahdollistamalla, myös henkisten ja sivistyksellisten arvojen kautta. Tuohon aikaan ei tunnettu kriisi- eikä traumatyötä, mutta setlementtien perustoimintoja olivat lasten ja nuorten kerhot ja leirit, äitipiirit, ukkokerhot, kuorot, orkesterit, kansantanssit, käsillä tekeminen, opintopiirit ja monet muut paikat, joissa oli mahdollista saada itse ja antaa muille tukea selviytymiseen ja tulevaisuususkon rakentamiseen.

Tätä juhlapäivää ajatellen tärkein on oikeastaan sanottu jo englannin kielestä johdetussa sanassa setlementti – settlement, to settle. ”Asettua asumaan, uudisasutus, mutta myös sopiminen ja ratkaisu”.

Tämä pihapiiri on herännyt uuteen elämään muuttuneessa kaupunkiyhteisössä. On uudet asuinalueet ja niiden tuhannet uudet asukkaat. Vain harva näillä seuduin nykyisin elävä on täältä kotoisin. Useimmat ovat muuttaneet muualta. Joko muista osista Tamperetta, Pirkanmaata ja Suomea tai kokonaan muista maista ja maanosista. Täällä on sopiva setlementtityön paikka. Täällä ihmiset ovat luomassa itselleen ja lapsilleen uutta kotiseutua ja turvallisia naapurustoja.

Kaikkialla maailmassa missä setlementtityötä tehdään, on setlementtitalolla oma erityinen ja keskeinen merkityksensä. Aivan niin kuin perheen elämän keskeinen paikka on koti, on setlementtiyhteisön toiminnan sydän setlementtitalossa. Se seisoo vakaana paikallaan aikojen ja asioiden vaihtuessa sen ympärillä. Sen sisään on kätketty ihmisen elämän kaikki sävyt, eikä mikään inhimillinen ole sille vierasta. Se toivottaa tulijansa tervetulleeksi, se innostaa, se luo uutta, se lohduttaa, se hyväksyy, se kunnioittaa ja se lähettää kävijänsä jatkamaan matkaansa uusia voimia saaneena.

Kun WTC tornit kaatuivat Manhattanilla syyskuussa 2001 suurkaupungin valtasi kaaos ja hätä. Ihmiset ryntäsivät kaduille ja hakivat turvaa toisistaan. Ilman, että mitään oli yhdessä etukäteen sovittu, pitivät setlementtitalot ovensa auki. Yhtäkkiä oli sanomatta selvää, että tuli mitä tuli, setlementtitalo on se paikka, jonne paikalliset ihmiset tulevat kaikissa tilanteissa. Siellä on yhteisö ja osallisuus.

Tällä pihapiirillä ja sen taloilla on hyvät ja lämpimät seinät. Mutta ne eivät yksin riitä. Tarvitaan ihmisiä. Teitä – rientolalaiset – pienimmästä suurimpaan. Henkilökuntaa, vapaaehtoisia, opiskelijoita, harrastajia, kerholaisia, nuoria, lapsia, luottamushenkilöitä, tukijoukkoja, ystäviä ja naapureita. Niistä syntyy hyvä setlementtitalo.

Onnea tälle talolle. Pitäkää sen ovet avoimina ihmisille ja heidän tarpeilleen. Olkaa yhteisöllisyyden ja osallisuuden rakentajia. Olkaa vieraanvaraisia ja ottakaa vastaan uudet tulijat. Eläkää tässä pihapiirissä todeksi vanhan intiaanimiehen sanat: ”Siksi ei ole vieraita eikä muukalaisia. Siksi kaikki ovat kotona kaikkialla maailmassa.”

Olemme iloisia ja kiitollisia Rientolan paluusta juurilleen. Kiitos, kun kirjoitatte toivon käsikirjoitusta Tampereella.”
”